Vähän kipeänä, mutta menossa

Moni koulukaverini on ollut kipeänä ja nyt tuli minun vuoroni. En ole ollut kuumeessa, vaan minulla on lähinnä nenä tukossa ja kurkku kipeä. Sain Norjalaiselta kukkakimpun parantuakseni :)

Aloin viime vuonna tilaamaan ruokaa netistä Tescon kautta. Se kuulostaa kalliilta ja elitistiseltä, mutta se on oikeasti edullista ja käytännöllistä. Kotiinkuljetus maksaa n. euron ja osa tuotteista ovat halvempia netissä. Lisäksi sitä kautta saa kunnon tuoretta lihaa, vihanneksia ja kasviksia. Lähikauppani on Budapestin keskusmetroaseman vieressä ja ilmeisesti hyvän sijainnin myötä kauppa ei juuri panosta laatuun ja joskus kaupasta ei ole löytynyt yhtään tuoretta, syömiskelpoista hedelmää, joten tämä on todella ollut pelastus.
Nyt tilaan ostokset kerran viikossa, enkä lankea herkkuostoskeluun kaupassa käydessäni :)

Sisätautien tunnilla haastattelin elämäni ekaa kertaa yksin potilasta unkariksi. Oli tosi rohkaisevaa huomata, miten paljon pystyin kommunikoimaan unkariksi, vaikka paljon meni myös ohi potilaan ollessa todella puhelias ja vajaan kielitaitoni takia. Sisätautien tunneilla tapaamme siis potilaita, haastattelemme ja tutkimme heitä ja harjoittelemme käytännön lääkärin diagnosointityötä hematologian osastolla.

Olemme alkaneet tehdä muutaman ystävän kanssa "something on Wednesday". Keskiviikkona monella kaverillani on minun tapaani koulua klo 8-19 ja olemme illalla todella väsyneitä, mutta nyt olemme päättäneet kääntää keskiviikot rentouttavaksi päiväksi tekemällä jotain kivaa keskiviikkoiltaisin. Tavoitteenamme on tehdä uusia asioita Budapestissä ja oikeasti oppia kotikaupunkiamme, koska tähän mennessä opiskelu on vienyt kaiken ajan ja energian. Nyt päätimme, että on aika alkaa tehdä juttuja Budapestissä! Tähän mennessä olemme käyneet syömässä Oktogonin lähellä The Big Fish -nimisessä ravintolassa fish&chipsejä ja tällä viikolla kävimme lempiravintolassani, joka on Tonavan rannalla oleva kreikkalainen ravintola Dionysos, jonka nettisivujen virtuaalikierrolta voi bongata minut ja Norjalaisen ystävänpäivän vietossa tänä vuonna :)

Kotiinpalatessamme näimme tulella taiteilevan pariskunnan.

 

Perjantai-illalla luin kotona patofysiologiaa ja kävin Deak Ferenc térillä olevassa kirkossa konsertissa. Satuin näkemään perjantaina koulusta kotiin tullessa n. 30 nuoren a cappella -kuoron esiintymässä kadulla ja he mainostivat esiintyvänsä illalla viereisessä kirkossa. Niinpä menin kuuntelemaan tuota ja muutamaa muuta kuoroa, joista osa oli Ruotsista ja osa Unkarista. Kuorot esittivät todella upeita lauluja.

Illalla katsoin Vain elämää ja kaipasin kotiin rakkaiden luokse. Vaikka täällä on kaikki tosi hyvin, on silti vaikeaa olla erossa perheestä ja ystävistä 9 kuukautta vuodesta.

-Suvi